Eilen vähän ennen kahtatoista yöllä sain valmiiksi tytön neuletakin joulujuhliin. (Johtui kyllä ihan omasta saamattomuudestani, oli muka niin kaikkee muutakin.) Alunperin oli tarkoitus tehdä hänelle myös hame, mutta löysin niin ihanan hameen kaupasta ja oli vielä alessakin. Joten en sitten turhaan alkanut kiduttaa itseäni, siltä nimittäin ompeleminen nykyään tuntuu. Tykkään ja paljon ompelusta, mutta ei ole inspiraatiota tällä hetkellä. Tiedän kyllä kokemuksesta että se suuri inspis tulee taas kun alkaa olla valoisampaa. Näin pimeellä ei vain innosta istua kodinhoitohuoneen nurkassa yksin ompelemassa.
Neuletakki
Kuva on otettu kaukaa, mutta napsauttamallahan sen saa isommaksi.
Malli; Ottobre syksy 4/2006Kangas; jotain käsinpestävää sekoitettaAamulla vielä viritin takkiin nauhan vyötärölle, ihan pujottamalla isolla parsinneulalla kankaan läpi. Ensimmäiseen rintarossiini en ole tyytyväinen, mutta tyttö tykkää joten se lienee pääasia.
Tänään vähän ennen puoltapäivää näen tytön esiintymisen juhlassa. Koko koulu esiintyy kaksi kertaa päivän aikana, ensin eka, kolmas ja viides luokkalaisten vanhemmille ja sitten lopuille. Äitiä jännittää...
Kuva on otettu kaukaa, mutta napsauttamallahan sen saa isommaksi.
2 kommenttia:
En ole nähnytkään teitä pitkään aikaan, mutta tyttäresi on aivan sinun näköisesi , kun sinä olit pienenä. Kyllä olet tehnyt hienon asun hänelle.
Anteeksi, kun äskeinen viestin lähettäjä jäi laittamatta sählättiin vähän tyttären kanssa. Se oli siis minulta.
Lähetä kommentti